Sosiaalipoliittiset tavoitteet

Johdanto 

Jokaisella ihmisellä on oikeus itsemääräämisoikeuteen ja mielekkääseen elämään. Sosiaaliturvan ja hyvinvointipalveluiden kautta jokaiselle ihmiselle taataan mahdollisuus toteuttaa itseään. Toimeentulon lähtökohtana on työ, jota arvostetaan yhteiskunnassa. Mielekkään elämän peruspilareja ovat sosiaalinen turvallisuus, tasa-arvo ja yksilön mahdollisuus vaikuttaa omaan ympäristöönsä ja kehittää itseään.

Riittävä toimeentulo takaa omaehtoisen elämän

 
Työnteko on ensisijainen tapa turvata toimeentulo. Työn käsite on laaja. Työ sisältää perinteisen palkkatyön lisäksi muun muassa opiskelun, yksityisyrittäjyyden, vapaaehtoistyön ja kotona tapahtuvan työn. Kaikilla ei aina ole mahdollisuutta tehdä palkkatyötä yhteiskunnallisten olosuhteiden tai henkilökohtaisen elämäntilanteen takia, jolloin heidän toimeentulonsa tulee turvata riittävällä perusturvalla.

Heikoimmassa asemassa olevien ihmisten toimeentuloa tulee parantaa. Minimituet yhdistetään syyperusteisesti myönnettäväksi yhtenäiseksi perusturvaksi, joka tarjoaa yksilölle kaikissa elämäntilanteissa mahdollisuuden omaehtoiseen toimeentuloon, vähentää byrokratiaa ja heikossa asemassa olevien ihmisten hyppyyttämistä. Tämän perusturvan taso on asetettava siten että sillä tulee toimeen. Riittävä perusturvan taso vapauttaa voimavaroja ja edistää yksilön edellytyksiä kohentaa elintasoaan palkkatyöllä tai toimia yleishyödyllisten asioiden edistämiseksi.

Tulonsiirtojen lisäksi tehokas ja järjestelmää suoraviivaistava ratkaisu taloudellisesti heikoimmassa asemassa olevien tilanteeseen on nostaa verottoman tulon alaraja köyhyysrajan yläpuolelle.

Minimituet yhdistetään yhtenäiseksi perusturvaksi ja tuen minimitasoa nostetaan. Verottoman tulon alarajaa nostetaan.

Yksilölliset voimavarat on huomioitava ja hyödynnettävä

 
Työ tuo elämään sisältöä sekä kokemuksen tarpeellisuudesta ja osallisuudesta yhteiskunnassa. Oman toimeentulon hankkiminen on merkityksellistä ja henkisesti tärkeää. Yksilölliset voimavarat tulee huomioida nykyistä paremmin ja hyödyntää niitä yhteisen hyvän edistämiseksi. 

Eri väestöryhmät tarvitsevat yhteiskunnan tukea ollakseen täysivaltaisia toimijoita työmarkkinoilla. Esteettömyyden on toteuduttava myös työelämässä. Toimintarajoitteisten, vajaatyöllisten, iäkkäiden ja maahanmuuttajien sijoittumista työelämän eri tehtäviin heidän kykynsä ja kiinnostuksensa mukaan tulee edistää joustavin järjestelyin. Jokaisella on oikeus elinikäiseen oppimiseen. Tarvitaan ymmärrystä erilaisten ihmisten voimavaroista sekä joustoja työtapoihin, työaikoihin ja sosiaaliturvaan.

Esteettömyys toteutuu niin työelämässä kuin muussa yhteiskunnallisessa toiminnassa. Työelämän joustot mahdollistavat yksilöllisten voimavarojen hyödyntämisen.

Julkiset palvelut on turvattava

Universaali palvelujärjestelmä luo sosiaalista koheesiota ja tukee ihmisten vuorovaikutusta. Jokaisella on oikeus laadukkaisiin ja kattaviin palveluihin. 

Julkiset palvelut ovat merkittävin yhteiskunnallista eheyttä ja tasa-arvoa tuottava järjestelmä. Peruspalvelut tuotetaan julkisesti ja riittävällä rahoituksella taataan kaikille ihmisille yhdenvertainen mahdollisuus saada tarvitsemansa terveys-, hyvinvointi- ja sivistyspalvelut. Julkisen järjestelmän tulee olla laadullisesti vähintään yhtä tasokas kuin yksityisten palveluiden.
Julkisten palveluiden asema on turvattava myös Euroopan integraation varjolla toteutettavien uusliberaalien uudistusten pyörteessä. Vapaa liikkuvuus ja laadukkaat julkiset palvelut eivät ole ristiriitaisia.

Julkiset palvelut ovat laadukkaita ja kaikkien saatavilla.

Laadukas terveydenhuolto on maksutonta

Terveydenhuollon tulee olla maksutonta ja laadukasta sekä helposti kaikkien saatavilla. Yksityisen terveydenhoitojärjestelmän tukeminen verovaroilla on lopetettava. Yksityisten lääkäripalvelujen Kela-korvausjärjestelmä tulee poistaa ja suunnata vapautuneet resurssit julkisen terveydenhuollon kehittämiseen. Jokaisella on oikeus tasokkaaseen julkiseen terveydenhuoltoon taloudellisesta asemasta riippumatta. 

Opiskeluterveydenhuolto tulee järjestää niin, että eri opiskelijaryhmät ovat tasa-arvoisessa asemassa.
Työterveydenhuoltopalveluiden tulee painottua työperäisten riskien ehkäisyyn ja työympäristön turvallisuuden varmistamiseen. Nykyinen malli jossa työterveydenhuollon kautta paikataan perusterveydenhuollon puutteita johtaa suuriin eroihin terveyspalveluiden saatavuudessa, eikä ole siksi toivottava.

Yleisin syy nuorten työkyvyttömyyteen on masennus. Mielenterveysongelmiin tulee puuttua ennaltaehkäisevän työn ja saavutettavien mielenterveyspalveluiden kautta. Tämän vuoksi terveydenhuoltojärjestelmän tulee toimia tiiviissä yhteistyössä oppilaitosten ja päiväkotien kanssa.

Opiskeluterveydenhuolto pitää järjestää keskitetysti, ja opiskeluterveydenhuollon henkilökunnan on oltava ammattitaitoista ja kielitaitoista. Opiskeluterveydenhuollosta tulee säätää laissa, joka määrittelee yksityiskohtaisesti opiskelijoiden terveydenhuollon sisällöt sekä rahoituksen, järjestämistavat ja –vastuut. Opiskeluterveydenhuoltoa tulee kehittää kokonaisuutena, joka mahdollistaa paikalliset, eri oppilaitosten opiskelijat huomioon ottavat järjestelyt.

Opiskelijaterveydenhuollon on lähdettävä opiskelijoiden omista tarpeista. Siksi on tärkeää, että sen suunnittelussa, toteutuksessa ja seurannassa on mukana opiskelijoiden edustajia. Yksittäisellä opiskelijalla pitää olla oikeus vaikuttaa siihen, mitä palveluita hän saa ja miten ne toteutetaan.

Kunnollinen opiskelijahuolto takaa, että opiskelijoista tulee työkykyisiä ja hyvinvoivia työelämän ammattilaisia.

Terveydenhuolto on aidosti maksutonta ja julkisesti tuotettua. Yksityisten lääkäripalvelujen Kela-korvausjärjestelmä poistetaan. Mielenterveyspalveluihin ja ennaltaehkäisyyn panostetaan.

Asunto on perusoikeus

Turvallinen asuminen on ihmisen perusoikeus. Hallinnolliset tai taloudelliset seikat eivät saa estää ihmistä saamasta asuntoa. Kuntien tulee kaavoittaa uudet asuinalueet sosiaalisesti kestäviksi. Tällä tarkoitetaan monimuotoisten asuinratkaisujen rinnakkaineloa samalla alueella.

Sosiaaliseen asuntotuotantoon on panostettava. Asunnottomuus on poistettava määrätietoisin toimenpitein. Asuntoloita ja turvapaikan hakijoiden vastaanottokeskuksia tulee sijoittaa tasapainoisesti kuntien alueelle. Syrjäytyneitä tai syrjäytymisvaarassa olevia ihmisiä ei saa eristää muusta yhteiskunnasta.

Omistusasumisen kohtuuton tukeminen vuokra-asumisen kustannuksella on lopetettava. Asenneilmastoa pyritään muuttamaan paremmin vuokra-asumista suosivaksi. Asuntolainan korkojen verovähennysoikeus on poistettava ja vapautuvat yhteiset varat on suunnattava sosiaalisen asuntotuotannon parantamiseen. Tätä kautta pystytään tarjoamaan monipuolisia ja kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja paljon nykyistä useammalle.

Asumisen tukemisen muodot yhtenäistetään. Opiskelijat siirretään yleisen yksinkertaistetun asumistuen piiriin.

Asuntotuotanto ja kaavoittaminen on sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää. Asunnottomuus on poistettava. Vuokra-asumista tuetaan.