Sotaa vai kehitystä tukemassa?
SONK:n littohallituksen jäsenen Terhi Salmenojan kolumni.
Kehitysmaiden vaikeuksien perusta on näiden valtioiden heikkoudessa,
korruptiossa sekä globaalin kaupankäyntijärjestelmän
epäoikeudenmukaisuudessa. Kehitysyhteistyöllä ei yksin kyetä poistamaan
näitä vaikeuksia, mutta sen rooli ja merkitys tasapuolisen kehityksen
tukijana on laajalti tunnustettu. Epäilijöitäkin kuitenkin riittää.
Ruotsissa
keskustelua on herättänyt Bengt Nilssonin kirja ” Sveriges afrikanska
krig”, jonka on kustantanut arvomaailmaltaan oikeistolaiseksi tiedetty
ajatushautomo Timbro. Teoksessaan ruotsalaistoimittaja väittää Ruotsin
rahoittaneen kehitysavullaan Afrikassa käytäviä sotia. Hänen mukaansa
ruotsalaistukia on valunut sotatoimien tukemiseen ja valtaeliitin
taskuihin demokratiaa tuhoten.
Fungibility – käsitteestä
ahkerasti puhuva Nilsson olisi valmis pistämään koko
kehitysapujärjestelmän täysremonttiin. Nilssonin ajattelumalli on
kuitenkin turhan mustavalkoinen. Se, että valtiota x tuetaan
kehitysapuvaroin ei tarkoita sitä, etteikö koulutukseen budjetoituja
varoja olisi muutenkin voitu käyttää aseisiin, jolloin, ilman ulkomaista
tukea, koulutussektori olisi jäänyt rahanjaossa niin sanotusti
nuolemaan näppejään.
Kevätmuodin viimeisetkin tuulahdukset
lienevät jo rantautuneet Suomeen länsinaapurista. Pienellä pelolla
sopiikin odottaa, milloin täällä herätään täydellä teholla
nilssonmaiseen argumentointiin kehitysyhteistyötä vastaan. Vallitsevassa
globaalissa taloudellisessa tilanteessa on erityisen tärkeää, etteivät
länsimaat, Suomi mukaan lukien, kierrä rahahanojaan yhtään piukemmalle.
Maailmanlaajuinen lama tuntuu nimittäin kipeästi esimerkiksi
kehitysmaista lähtöisin olevien siirtolaisten kotimaihinsa lähettämien
rahalähetysten suuruudessa. Siinä, missä nämä rahalähetykset ovat viime
vuosina muodostaneet kehitysapuun verrattuna yli kolminkertaisen summan,
ovat niiden virrat kutistuneet viime syksystä lähtien huomattavasti.
Vain
tukemalla demokratiaa ylläpitäviä rakenteita voidaan taata
kehitysmaiden kehittyminen ja vakaus. Näille valtioille pitää tarjota
jatkossa niin paljon resursseja, ettei niistä tarvitse sotia.
Terhi
Salmenoja