Opiskeleville vanhemmille lapsiperheiden köyhyys on tosi
SONKin puheenjohtajan Katri Nokelan kolumni.
Korkeakouluopiskelijat hankkivat lapsia huomattavasti ikätovereitaan myöhemmin. Se kertoo karua kieltään nuorten naisten työmarkkina-asemasta ja opiskelijaperheiden taloudellisesta tilanteesta.
Yliopisto-opiskelijoiden
terveystutkimuksen mukaan alle 29-vuotiaista yliopisto-opiskelijoista
vain kahdeksalla prosentilla on lapsi, kun
muusta samanikäisestä
naisväestöstä noin 40 prosentilla on lapsi. Samaisesta tutkimuksesta
selviää, että jopa 88 prosenttia opiskelijoista haluaisi enemmän lapsia.
Lapsia
ei uskalleta hankkia opiskeluaikana, koska naisen on turvallisempaa
saada vakiintunut paikka työmarkkinoilla ennen lapsia.
Nuori
ikäluokalla tuntuu myös olevan illuusio elämästä putkessa, jossa lapset
tulevat vasta pitkällä valmistumisen, työpaikan ja omistusasunnon
jälkeen.
Toinen merkittävä syy lasten saannin lykkäämiseen on
opiskelijoiden taloudellinen tilanne. Pelkän opintotuen varassa eläminen
vaatii
yksinasuvaltakin opiskelijalta elintasosta pihistelyä,
köyhyysrajan alapuolella elämistä. Siksi suuri osa opiskelijoista käy
opintojen
ohella työssä. Opiskelun ja työnteon yhdistäminen
lapsiperheen arkeen vaatii jo suuria sirkustemppuja, eikä
yksinhuoltajaperheillä sellaiseen edes ole mahdollisuutta.
Taloudellisesti
huonoimmassa asemassa ovat kahden opiskelijavanhemman perheet sekä
erityisesti yksinhuoltajat. Köyhyys kohdistuu 2000-luvun Suomessa
lapsiperheisiin, ja suurimman köyhyysriskin ryhmä on juuri
yksinhuoltajaperheet.
Suomi on pohjoismaista ainoa, jonka
opintotuessa ei ole korotusta lapsen elättämistä varten.
Mielenkiintoisena yksityiskohtana myös Ahvenanmaa tukee
lapsiperheellisiä opiskelijoitaan kuukausittaisella 64 euron suuruisella
lapsikohtaisella korotuksella opintotukeen.
Suomessakin on
aikanaan opintotuessa huomioitu elätettävät lapset. Edellisen laman
aikaan opintotuesta kuitenkin poistettiin lapsikorotus. Nyt on aika
palauttaa se takaisin. Opetusministeriön työryhmä on suosittanut 145
euron suuruista huoltajakohtaista korotusta opintotukeen.
Tämä
uudistus – tai oikeammin vanhan palautus - ei ole valtiolle kallis. Sen
on arvioitu maksavan 23 miljoonaa vuodessa. Lapsiperheellisen
opiskelijan tukea se nostaa neljänneksellä. Kun puhutaan reilusti alle
tuhannen euron kuukausituloista, tällainen korotus näkyy elämän
perustarpeiden parempana tyydyttämisenä, ravitsevana ruokana ja uusina
talvikenkinä. Ja ehkä opiskelijavanhemmalla olisi joskus varaa palkata
lastenhoitaja, ja mennä vaikka elokuviin.
Katri Nokela
SONKin puheenjohtaja
Julkaistu Uutispäivä Demarissa 29.1.2010.