Debatin kirjoitusohje

MIKÄ ON DEBATTI?

• Debatti on sosialidemokraattinen mielipidelehti, jota julkaisee Sosialidemokraattiset opiskelijat, SONK ry.

• Debatti on kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen.

• Lehden artikkelit käsittelevät politiikkaa, julkista keskustelua, taloutta, historiaa, kulttuuria ja kansalaistoimintaa Suomessa ja maailmalla. Lehti on pääosin suomenkielinen mutta pyrkii julkaisemaan myös ruotsin- ja englanninkielisiä artikkeleita.

Keskustelun avaaja

• Nimensä mukaisesti lehden tarkoituksena on luoda keskustelua.

• Jokaisessa lehteen tulevassa jutussa pitäisi olla jotain, joka herättää ihmisten mielenkiintoa ja täten voi synnyttää debattia. Kaikki kannanotot ovat tervetulleita. Koska lehti ilmestyy vain neljä kertaa vuodessa, se ei luonnollisesti voi toimia samanlaisena keskustelufoorumina kuin esimerkiksi internetin keskustelupalstat tai blogit. Lehti voi kuitenkin toimia keskustelun aloittajana sekä jäsentäjänä julkaisemalla laadukkaita ja hyvin perusteltuja puheenvuoroja sekä vastineita, myös muilta kuin sosialidemokraateilta.

• Lehti voi julkaista vastineita ja kommentteja myös samassa yhteydessä alkuperäisen artikkelin kanssa keskustelun herättelemiseksi. Näin toimivat muutkin suomalaiset kulttuurilehdet. Näiden lisäämisestä päättää toimitus.

• Ylipäätään lehti panostaa laadukkaisiin, pitkiin ja keskipitkiin artikkeleihin.

MITEN DEBATTI RAKENTUU

• Lehden kansi pyritään pitämään yksinkertaisena mutta pysäyttävänä.

• Jokaisella lehdellä on teema, jonka selkärankana toimivat pitkät artikkelit, haastattelut ja kuvareportaasit. Kunkin pituus on kuvineen kahdesta viiteen sivua.

• Teema alkaa lehdessä esittelyaukeamalla, joka koostuu isosta kuvamassasta sekä lyhyestä esittelytekstistä. Aukeaman kuva on tai on samankaltainen kuin lehden kansikuva.

• Tarpeen tullen lehdellä voi olla useampiakin teemoja, kunhan yksi niistä on sellainen, josta saa aikaan kansikuvan.

• Lehti koostuu muilta osiltaan pääkirjoituksesta, kolumneista, lyhemmistä keskustelukirjoituksista ja vastineista sekä kulttuuriartikkeleista. Keskusteluosasto, joka voi olla laajakin numerosta riippuen, julkaisee entisiin lehtiin lähetetyn kaltaisia yleisluontoisia artikkeleita tavoitteena keskustelun herättely.

• Vaikka lehti panostaakin pidempiin artikkeleihin, lukijamäärän nostamisen kannalta lyhyemmät tekstit ovat kaikkein tärkeimpiä. Lyhyet jutut tekevät lehden helpommin lähestyttäväksi varsinkin niille, jotka eivät ole ennen lukeneet Debattia. Tämän vuoksi olisi hyvä, jos jokainen sivun mittainen ja sitä pidempi teksti ei olisi yksin: pääjutun ohella pitäisi olla pienempi teksti kuten faktalaatikko tai kommentti. Lyhempiä tekstejä voivat kirjoittaa sekä avustajat artikkeliensa yhteyteen että toimitus sen perusteella, miten ne suhteutuvat kokonaisuuteen.

• Debatti on myös järjestön lehti, ja siksi se julkaisee myös järjestömaailmaa palvelevia juttuja sekä SONKin keskeisimpiä uutisia ja yhteystiedot.

Ulkoasu

• Debatti-lehden ulkoasu palvelee sen sisältöä. Lehden on oltava helposti luettava, selkeästi jäsennetty sekä modernisti tyylikäs.
• Debatti erottuu tavanomaisesta mielipidelehdestä runsaalla kuvatarjonnallaan. Valokuvien ja grafiikan on tuettava tekstiä sekä herätettävä huomiota. Vaikeasti kuvitettavissa jutuissa käytetään ennemmin grafiikkaa kuin valokuvia, sillä kuvituskuvat eivät useinkaan anna tekstille lisäarvoa.
• Valokuvien tuotanto on osoittautunut lehdelle ongelmaksi, jota vastaan pyritään kamppailemaan ottamalla mukaan lisää jatkuvasti kuvaukseen osallistuvia henkilöitä. Sen lisäksi lehteen kirjoittajia kannustetaan ideoimaan myös juttujensa visuaalista ulkonäköä, jos siihen vain on kiinnostusta.

MITÄ TEHDÄ KUN KIRJOITAT JUTTUA DEBATTIIN?

Lähetä sähköpostia päätoimittajalle tai SONKin pääsihteerille.

Hyvä lähtökohta artikkelin kirjoittamiselle on se, että sekä kirjoittaja että muu toimitus tietävät seuraavat asiat:

• Jutun aihe: mistä kirjoitetaan.

• Jutun tyyppi: tehdäänkö uutista, haastattelua, asiatekstiä, mielipidekirjoitusta, kolumnia, kommenttia, arvostelua, taustalaatikko...
• Mihin juttu tulee lehdessä: teemasivuille, keskustelusivuille, uutisiin...
• Onko juttu osa isompaa kokonaisuutta: jos on, kirjoittajien on tehtävä yhteistyötä.
  

Lähtökohdat taas määräävät

• Kuinka pitkä jutun on oltava,
• Millä tyylillä se on kirjoitettava ja

•  Mitä elementtejä (ingressi, väliotsikot jne.) siinä on oltava

Kirjoitettaessa on aina syytä muistaa:

Yleisohjeet

• Otsikko: Mahdollisimman lyhyt ja iskevä. Houkuttelee lukemaan – vihjaa mistä jutussa on kyse. Ei mielellään sivistyssanoja. (Paitsi jos se on hauskaa.)

• Ingressi: Lisävalaistusta otsikon antamalle tiedolle. Ei kuitenkaan paljasta jutun koko sisältöä. Käytetään pidemmissä jutuissa ja varsinkin, jos otsikko ei kerro tarkkaan, mistä on kyse. 15-20 sanaa. Kirjoita ingressi jutun alkuun [hakasulkeisiin].

• Kappalejaot: kappaleiden on oltava lyhyitä. 1-5 virkettä kussakin.

• Väliotsikko: käytetään pidemmissä artikkeleissa. Mieluiten hauskoja ja kolmen–viiden kappaleen välein. 1-5 sanaa.

• Nosto ja sitaatti: Tekstistä valitaan jokin erikoisen kiinnostava osa. Yksi pidempi tai kaksi lyhyttä virkettä. Korkeintaan 8-10 sanaa. Jos jokin kohta tekstistä soveltuisi mielestäsi tähän hyvin, merkitse se [hakasulkeilla].

Debatti palastelee

• Palastelu tarkoittaa pitkän jutun pilkkomista osiin niin, että siitä otetaan ”irti” esim. taustatietoja ja tehdään niistä oma alajuttunsa (vaikkapa taustalaatikon tai kommentin).

• Palasteluun on ryhdyttävä, jos yhtäjaksoisen tekstin määrä ylittää reippaasti 5000 merkkiä.

• Jutun paloittelu voi tuntua tyhmältä, mutta se parantaa lähes aina sen luettavuutta: lukija voi päästä juttuun sisälle silmäilemällä ensin taustalaatikon, kommentin tai jonkun muun lyhyemmän palasen.

Jokainen juttu on kuvitettava

• Ilman kuvitusta hyväkin teksti voi jäädä lukijalta huomaamatta, ja/tai sen lukeminen ei houkuta.

• Lukuun ottamatta kolumneja, mielipidekirjoituksia ja yksipalstaisia juttuja jokainen artikkeli on kuvitettava.

• Jos et itse voi hankkia kuvitusta, se on toimituskunnan tehtävä – hyvät ideat toteutetaan mielellään.

• Kuvitusta on mietittävä hyvissä ajoin: aihevalinnan yhteydessä, ennen tekstin kirjoittamista.

• Jos kirjoitat sivun mittaista tai pidempää juttua eikä mitään ideaa kuvituksesta synny, sinun on pohdittava, onko aihe sittenkään sopiva tai hyvin rajattu.

KIVEEN HAKATUT PERIAATTEET

• Suomenkielisten sanojen ja paikannimien oikeinkirjoitusasu saattaa määräytyä seuraavien käsikirjojen mukaan: Suomen kielen perussanakirja (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus: Helsinki, 1990); Kerkko Hakulinen, Maailman paikannimet (Otava: Helsinki, 1996).

• Tekstissä ei käytetä sanalyhenteitä, sen sijaan nimilyhenteitä (EU, YK) voi käyttää. Käytettäessä nimilyhennettä ensimmäisen kerran merkitään nimi kokonaisuudessaan tekstiin ja lyhenne sulkuihin nimen perään ellei kyseessä ole erittäin tunnettu lyhenne. Tämän jälkeen voidaan nimeen viitatessa käyttää pelkkää lyhennettä. Viitteissä voi käyttää sanalyhenteitä (esim., ns., ks., ym.). Kirjaimina lausuttavien lyhenteiden perässä merkitään pääte kaksoispisteen jälkeen (YyKoon, siis YK:n), sanana lausuttavien ilman kaksoispistettä (sonkin, siis SONKin).

• Jotta virheen mahdollisuus poistuisi, toistetaan: Vakiintuneen tavan mukaan kirjoitetaan SONKin, SONKilla, SONKissa jne. ilman kaksoispistettä.

• Debatti pidättää aina oikeuden olla julkaisematta juttuja, jotka eivät sovi lehden teemaan tai yleiseen toimitukselliseen linjaan. Debatti ei ole järjestölehti, ja toiminta yhteiskunnallisen keskustelun herättäjänä on sille tärkeämpää kuin järjestöllinen tiedottaminen.

• Hyväksyessään artikkelin oikovedoksen kirjoittaja luovuttaa kaikki artikkelia koskevat taloudelliset tekijänoikeudet edelleenluovutus- ja muunteluoikeuksineen SONK ry:lle ja Debatti-lehdelle.