Demariopiskelijat: Panostuksia harmaan talouden torjuntaan

Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK pitää tärkeänä SDP:n vaihtoehtobudjetissa esiin nostettua harmaan talouden torjuntaa. SONK vaatii panostuksia verovalvonnan kehittämiseksi ja harmaan talouden kitkemiseksi. Harmaan talouden osuuden on arvioitu olevan 16 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta ja peräti 90 prosenttia suomalaisten kansainvälisestä sijoitustoiminnasta. Maailmalla tehdään toimenpiteitä, joilla veroparatiisilainsäädäntöä puretaan ja läpinäkyvyyttä lisätään, mutta Suomessa ollaan ottamassa askelia täysin päinvastaiseen suuntaan.

Hallitus on esittänyt konkreettisia tavoitteita kuten rakennusalan käännetyn arvonlisäverojärjestelmän toteuttamisen ja lähetettyjen työntekijöiden verovastuun tehostamisen. Ne eivät kuitenkaan riitä. Suomen harmaan talouden kansainvälistyessä valvonta on edelleen vailla riittäviä resursseja siitäkin huolimatta, että sen toiminta on taloudellisesti tuottoisaa valtiolle. Laeilla ei ole merkitystä, jos niitä ei voida tosiasiallisesti valvoa.

Ravintola- ja rakennusalojen valvonnan tehostaminen, kansainvälisen sijoitustoiminnan verovalvontaan erikoistuneen yksikön perustaminen verohallintoon ja hallintarekisteröityjen arvopapereiden viranomaisjulkisuuden toteuttaminen olisivat todellisia askelia harmaan talouden kitkemiseksi. Viime vuosina Suomessa on kuitenkin keskitytty lähinnä uuden sijoitusrahastolain kaltaisen veroparatiisilainsäädännön luomiseen. Tätä saattaa osaltaan selittää se, että ministerit, kuten Katainen, Häkämies ja Lehtomäki, saivat merkittävää vaalirahoitustakin veroparatiisiyhtiöltä.

Muissa Pohjoismaissa kovat panostukset valvontaan ovat tuoneet todella merkittäviä tuloksia, eivätkä ole vaikeuttaneet rehellistä liiketoimintaa. Päinvastoin kilpailusta on tullut neutraalimpaa. Verotuksen painopisteen suuntaamista kiinteistö- ja arvonlisäveroihin on perusteltu myös harmaan talouden torjumisella, mutta esimerkiksi Iso-Britannia on menettänyt yli 10 prosenttia alv-tuloistaan kuittikaupan ja karusellipetosten vuoksi. ”Koska Suomessa on EU:n keskiarvoa kapeampi veropohja eikä EU:ssa ole edelleenkään käytössä alkuperämaajärjestelmää, on hyvin todennäköistä, ettei painopisteen siirtäminen juuri vähennä harmaata taloutta, vaan se ainoastaan muuttaa muotoaan. Samanaikaisesti painopisteen siirtäminen tasaveroihin on vastoin oikeudenmukaisen verotuksen periaatetta”, muistuttaa SONKin puheenjohtaja Katri Nokela.

Lisätietoja: liittohallituksen jäsen Antti Tokola, antti.tokola@joensuu.fi, 044 523 1352