Opiskeleville vanhemmille lapsiperheiden köyhyys on tosi

Korkeakouluopiskelijat hankkivat lapsia huomattavasti ikätovereitaan myöhemmin. Se kertoo karua kieltään nuorten naisten työmarkkina-asemasta ja opiskelijaperheiden taloudellisesta tilanteesta.

Yliopisto-opiskelijoiden terveystutkimuksen mukaan alle 29-vuotiaista yliopisto-opiskelijoista vain kahdeksalla prosentilla on lapsi, kun
muusta samanikäisestä naisväestöstä noin 40 prosentilla on lapsi. Samaisesta tutkimuksesta selviää, että jopa 88 prosenttia opiskelijoista haluaisi enemmän lapsia.

Lapsia ei uskalleta hankkia opiskeluaikana, koska naisen on turvallisempaa saada vakiintunut paikka työmarkkinoilla ennen lapsia.
Nuori ikäluokalla tuntuu myös olevan illuusio elämästä putkessa, jossa lapset tulevat vasta pitkällä valmistumisen, työpaikan ja omistusasunnon jälkeen.

Toinen merkittävä syy lasten saannin lykkäämiseen on opiskelijoiden taloudellinen tilanne. Pelkän opintotuen varassa eläminen vaatii
yksinasuvaltakin opiskelijalta elintasosta pihistelyä, köyhyysrajan alapuolella elämistä. Siksi suuri osa opiskelijoista käy opintojen
ohella työssä. Opiskelun ja työnteon yhdistäminen lapsiperheen arkeen vaatii jo suuria sirkustemppuja, eikä yksinhuoltajaperheillä sellaiseen edes ole mahdollisuutta.

Taloudellisesti huonoimmassa asemassa ovat kahden opiskelijavanhemman perheet sekä erityisesti yksinhuoltajat. Köyhyys kohdistuu 2000-luvun Suomessa lapsiperheisiin, ja suurimman köyhyysriskin ryhmä on juuri yksinhuoltajaperheet.

Suomi on pohjoismaista ainoa, jonka opintotuessa ei ole korotusta lapsen elättämistä varten. Mielenkiintoisena yksityiskohtana myös Ahvenanmaa tukee lapsiperheellisiä opiskelijoitaan kuukausittaisella 64 euron suuruisella lapsikohtaisella korotuksella opintotukeen.

Suomessakin on aikanaan opintotuessa huomioitu elätettävät lapset. Edellisen laman aikaan opintotuesta kuitenkin poistettiin lapsikorotus. Nyt on aika palauttaa se takaisin. Opetusministeriön työryhmä on suosittanut 145 euron suuruista huoltajakohtaista korotusta opintotukeen.

Tämä uudistus – tai oikeammin vanhan palautus - ei ole valtiolle kallis. Sen on arvioitu maksavan 23 miljoonaa vuodessa. Lapsiperheellisen opiskelijan tukea se nostaa neljänneksellä. Kun puhutaan reilusti alle tuhannen euron kuukausituloista, tällainen korotus näkyy elämän perustarpeiden parempana tyydyttämisenä, ravitsevana ruokana ja uusina talvikenkinä. Ja ehkä opiskelijavanhemmalla olisi joskus varaa palkata lastenhoitaja, ja mennä vaikka elokuviin.

Katri Nokela

SONKin puheenjohtaja

Julkaistu Uutispäivä Demarissa 29.1.2010.