Gramsci, sosialidemokratia ja vastahegemonian mahdollisuus

Sosialidemokraattiset opiskelijat järjesti Internationalismi-työryhmänsä toimesta tämän vuoden Suomen sosiaalifoorumissa (21.-22.4.) kaksi seminaaria. Ensimmäinen oli jatkoa viime vuonna aloitetulle ja tämän vuoden tammikuussa Maailman sosiaalifoorumissa esitellylle teemalle pohjoismaisesta mallista globaalissa kontekstissa. Toisen seminaarin lähtökohta oli puolestaan teoreettisempi. Tarkoituksena oli analysoida kapitalismin hegemoniaa Antonio Gramscin yhteiskuntafilosofian kautta. Alustajana tilaisuudessa toimivat Mikko Lahtinen ja Petri Minkkinen. Seuraavassa tehdään katsaus Gramscin ajatteluun seminaarin pohjalta.

Gramscin ajattelun keskeiset teemat on esitetty hänen postuumisti julkaistussa pääteoksessaan Vankilavihkot. Gramsci vietti elämänsä viimeiset yksitoista vuotta fasistien vankilassa Roomassa. Nämä olosuhteet vaikuttivat oleellisesti hänen näkemyksiinsä yhteiskunnasta, jota hän itse katseli kaltereiden takaa. Tuolloin muodostui myös Gramscin ajattelun ehkä tunnetuin elementti, hegemonian käsite.

Hegemonia voidaan käsittää hallitsevan luokan kyvyksi hallita saattamalla oma ideologiansa yleisesti hyväksytyksi ideologiaksi. Tällöin valtasuhde hallittuihin perustuu myöntymykseen, joka syntyy sekä valtiollisesta hallinnasta että kansalaisyhteiskunnan yksityisen hegemoniakoneiston toiminnasta. Valtiolla Gramsci tarkoittaakin sekä hallituskoneistoa että kansalaisyhteiskuntaa. Tällöin esimerkiksi media tai vallitseva taloustieteellinen paradigma voidaan nähdä osana valtiota, jolloin niiden merkitys hegemonian ylläpitämisessä on keskeinen.

Suhteensa marxilaiseen ideologiaan ja teoriaan Gramsci jäsensi mielenkiintoisella tavalla. Hän teki selvän eron näkemykseen, jonka mukaan taloudelliset suhteet yksinään määrittelisivät yhteiskunnan kehityksen. Gramsci ymmärsi yhteiskunnan kokonaisuutena, jossa talous, politiikka ja kulttuuri muodostavat valtasuhteiden kentän. Näin ollen kapitalismin uusintamisprosessi tapahtuu näiden kenttien välisenä vuorovaikutuksena.

Globaalin politiikan kontekstissa Gramscin ajattelu on muodostanut oleellisen viitekehyksen ja vastapainon wallersteinlaiselle maailmanjärjestelmäteorialle. Erityisesti hegemonian käsitteen kautta globaalin järjestelmän valtasuhteita voidaan lähestyä mielenkiintoisella tavalla. Toisaalta myös Gramscin valtioanalyysin keskeinen käsite historiallisesta blokista voidaan siirtää osaksi globaalin kapitalismin analyysia.

Tällöin olennaiseksi osaksi globaalia valtataistelua muodostuu vallitsevan hegemonian syrjäyttämiseksi syntyvä vastahegemonia, joka kehittyessään alkaa käydä jatkuvaa taistelua sitä historiallista blokkia vastaan, jonka sisällä alun perin syntyi. Jos vastahegemonia kasvaa tarpeeksi voimakkaaksi, tulee se syrjäyttämään vallitsevan hegemonian ja muodostamaan uuden historiallisen blokin.

Kun Gramscin ajattelua peilataan sosialidemokratian tilaan globaalin kapitalismin aikakaudella, ei sen käyttökelpoisuutta vallitsevan tilanteen analyysissa voida aliarvioida. On nimittäin käynyt niin, että joskus niin voimakkaan sosialidemokraattisen liikkeen sisällä myöntymyksen ilmapiiri on noussut vallitsevaksi olotilaksi. Kuinka voisimme olla aktiivinen vastahegemoninen toimija, jos jo hyvinkin mitättömistä asioista tehdyt kompromissit tyydyttävät mielemme. Tuntuu siltä, että hegemonian valtaa ympärillämme ei pystytä ymmärtämään saati sitten kohtaamaan kriittisesti. Tästä tilanteesta huolimatta meidän on pystyttävä löytämään ne keinot, joilla vastahegemonia jälleen alkaa voimistua.

Näyttääkin vahvasti siltä, että noustakseen johtavaksi vastahegemoniseksi voimaksi, sosialidemokratian tulee suunnata katseensa globaaleille areenoille. Olemme voineet havaita hegemonian vastaisten voimien kehittymisen ennen kaikkea Etelä-Amerikassa, jossa se on monin paikoin saavuttanut isojakin edistysaskeleita. Muodostettuamme yhteisen päämäärän emansipatorisesta globaalista järjestelmästä, on meidän helppo liittyä yhteisrintamaan uuden historiallisen blokin valtaan saattamiseksi. Internationalismin perinteen tulee edelleenkin elää voimakkaana sosialidemokraattisessa ajattelussa.

Taistelussamme meidän on syytä edelleenkin kiinnittää huomiota Gramscin ideoihin erityisesti kulttuurin, talouden ja politiikan keskinäisestä yhteydestä. Tällä tavoin voimme välttää sellaiset virheet, joita lähimenneisyydestä voidaan osoittaa lukuisia. Valta ja valtio eivät ole suppea käsite, vaan ne ilmenevät joka puolella ympärillämme useimmiten tiedostamattomana. Kriittisen ajattelun kautta löydämme uusia kriittisen käytännön muotoja, joiden ympärille voimme toimintamme rakentaa. Vasta tällöin meillä on mahdollisuus oikeaan muutokseen ja toisenlaiseen maailmaan.

Jussi Ahokas
työryhmän jäsen

Internationalismi-työryhmä tulee jatkamaan työtään Gramscin parissa myös tulevaisuudessa. Kaikki vastahegemonisesta toiminnasta kiinnostuneet ovat sydämellisesti tervetulleita mukaan toimintaan!